Toholampi hotellit

Hotellit Toholampi – Vertaa hotellit Lomakulma.fi

Toholampi on viehättävä maalaiskunta Keski-Pohjanmaan sydämessä, joka tarjoaa rauhallisia lomahetkiä luonnon helmassa. Täällä voit nauttia kauniista järvistä, perinteisestä maalaisympäristöstä ja monipuolisista ulkoilumahdollisuuksista.

hotellit toholampi

Hotellit Toholampi – Vertaa hotellit sivustomme kautta

Toholampi on viehättävä kunta Keski-Pohjanmaalla, Suomessa. Se sijaitsee sisämaassa ja tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia matkailijoille, jotka etsivät luonnonkauneutta, rauhaa ja perinteistä maalaiselämää.

Kunta on tunnettu kauniista maaseudusta, joka koostuu laajasta viljelysmaasta, vehreistä niityistä ja metsistä. Toholammen ympäristö tarjoaa erinomaiset puitteet ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen. Kävijät voivat nauttia patikoinnista, pyöräilystä ja retkeilystä monilla kauniilla reiteillä ja poluilla. Kulttuurin ystävät voivat vierailla paikallisissa museoissa ja kulttuurikohteissa oppiakseen alueen historiasta ja perinteistä. Toholammen kylät ja kirkot kertovat tarinoita menneisyydestä.

Toholampi tarjoaa myös majoitusvaihtoehtoja, joissa voit kokea perinteisen suomalaisen maaseutuelämän. Voit yöpyä viehättävissä maalaistaloissa tai vuokrata mökin metsän siimeksestä. Toholampi on ihanteellinen matkakohde niille, jotka haluavat kokea rauhallisen ja luonnonläheisen loman Suomen kauniissa sisämaassa. 

Suositut hotellit ja majoituspaikat Koholampi

Toholampi tarjoaa matkailijoille useita hotellivaihtoehtoja, jotka sopivat erilaisiin matkustustarpeisiin ja budjetteihin. Alueen hotellit ovat yleensä mukavia ja viihtyisiä, tarjoten vierailleen kodikkaan ja rentouttavan majoittumiskokemuksen. Alta löydät muutamia esimerkkejä Toholammen suosituista hotelleista ja muista majoitus mahdollisuuksista. Muista, että tiedot muuttuvat ajan myötä ja epätarkkuuksia voi ilmetä. Käytä sivun alussa olevaa hakua, jolla löydät parhaiten juuri sinulle sopivan hotellin.

1. Hirvikosken maaseutuhotelli

Hirvikosken maaseutuhotelli ja hostelli tarjoaa rauhallisen ja luonnonläheisen majoitusvaihtoehdon Toholammin Sykäräisen kylässä. Hotelli sijaitsee upealla paikalla Lestijoen rannalla, tarjoten vierailleen mahdollisuuden nauttia kauniista luonnosta ja kiireettömästä ympäristöstä. Majoituspaikka sopii monenlaisille matkailijoille, olit sitten perheen kanssa matkassa, romanttisella lomalla kumppanin kanssa tai tekemässä työmatkaa alueelle.

2. Maijala

Maijala sijaitsee viehättävässä Toholammin kunnassa tarjoten majoittujilleen mukavan ja kodikkaan ilmapiirin. Tämä majoituspaikka tarjoaa monipuolisia mukavuuksia, kuten ilmastoinnin ja ilmaisen WiFi-yhteyden, jotta vierailusi olisi mahdollisimman miellyttävä. Lisäksi voit unohtaa parkkipaikan etsinnän, sillä Maijalassa on käytettävissäsi ilmainen yksityinen pysäköintialue.

Hotellit Toholampi – Löydä lisää majoitusvaihtoehtoja sivun alussa olevan haun avulla

Toholampi nähtävyydet ja ajanviete

Toholampi tarjoaa vierailijoille monipuolisia nähtävyyksiä ja elämyksiä, jotka heijastavat alueen luonnetta ja kulttuuria. Kauniit maisemat, historialliset kohteet ja mahdollisuudet ulkoiluun ovat osa Toholampen vetovoimaa.

Pajamäen perinnekeskus: Pajamäen perinnekeskus edustaa perinteistä toholampilaisen talonpoikaisen rakennustyylin kauneutta ja historiaa. Tämä 1800-luvulla rakennettu pitäjätalo on peruskorjattu ja entisöity vanhaan loistoonsa, tarjoten vierailijoille mahdollisuuden astua ajassa taaksepäin ja kokea perinteen rikkaus.

Häkkilän kotiseutumuseo: Häkkilän kotiseutumuseo Toholammilla on hieno kulttuurikohde, jota ylläpitää Toholammin museoyhdistys ry. Museo sijaitsee kauniin Lestijoen varrella, noin 4 kilometriä Toholammin keskustasta Kannuksen suuntaan. Museossa on uudistettu ja mielenkiintoinen perusnäyttely, joka kattaa laajasti esineistön ja tarinat Toholammilla asuneiden ihmisten elämästä kivikaudesta nykypäivään. Näyttelytilat ovat entisessä Häkkilän kansakoulussa. Museoalueella voi myös ihastella kahta vanhaa aittaa, joista toinen on peräisin aina vuodesta 1712, mikä tekee siitä yhden Pohjanmaan vanhimmista aitoista.

Lainamakasiini: Lainamakasiini on osa Toholammin rikasta kulttuurihistoriaa. Sen tarina juontaa juurensa aina vuoteen 1857, kun päätettiin perustaa lainamakasiineja eri seurakuntiin Suur-Lohtajan alueella. Toholampi oli ensimmäinen, joka tarttui toimeen ja rakensi oman makasiininsa. Vuonna 1858 valmistunut makasiini oli valtava viisi syltä pitkä ja leveä rakennus, joka oli tehty mäntytukeista.

Itsenäisyyden puisto: Itsenäisyyden puisto Toholammilla on kunnianosoitus veteraaneille ja itsenäisyyden juhlalle. Puisto sijaitsee keskeisellä paikalla kirjaston vastapäätä ja siellä on myös sotaan lähteneiden muistomerkki. Puiston perustaminen oli veteraanitoimikunnan esitys vuonna 1999, ja se hyväksyttiin kunnanhallituksessa tammikuussa 2000.Puiston vihkiminen tapahtui maakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa elokuussa 2002, jolloin myös juhlittiin useiden paikallisten sotaveteraaniyhdistysten merkkivuosia.

Toholammen kunnantalo: Toholammin kunnantalo on merkittävä rakennus, joka valmistui vuonna 1987. Talo on paikallisen yhteisön keskus, ja siellä järjestetään monenlaisia tapahtumia ja kokouksia. Rakennus edustaa arkkitehtonisesti postmodernismia ja ottaa vaikutteita historiallisista tyylisuunnista sekä alueen kulttuurista ja perinteestä. Kunnantalon julkisivuja koristavat erilaiset klassiset muotoaiheet, kuten pylväät, puolikaaret ja päätykolmiot, jotka ovat tyypillisiä postmodernille arkkitehtuurille.

Toholammen kirkko: Toholammin kirkko on merkittävä paikka, joka edustaa pitkää historiaa ja paikallista kulttuuriperinnettä. Kirkon rakentamisen suunnittelu alkoi jo vuonna 1827, mutta se toteutui vasta 34 vuotta myöhemmin.Kirkon sijaintipaikasta käytiin keskustelua, mutta lopulta päätettiin rakentaa se nykyiselle paikalleen, noin kolme kilometriä Lestijokea ylävirtaan Kettukankaalle

Aktiviteetit

Toholampi tarjoaa monipuolisia liikunnallisia aktiviteetteja niin paikallisille asukkaille kuin vierailijoillekin. Keskuspaikkana toimii hyvin varusteltu Lampin halli, joka tarjoaa mahdollisuuden harrastaa jalkapalloa, sulkapalloa, pöytätennistä ja salibandya. Lisäksi hallissa on kuntosaleja, joten kuntosalitreeni onnistuu helposti.

Urheilun ystäville löytyy myös muita vaihtoehtoja. Lähellä oleva pesäpallokenttä on paikka, jossa voi seurata ja osallistua paikallisiin pesäpallotapahtumiin. Liikuntarata tarjoaa mahdollisuuden ulkoiluun ja urheiluun, ja siellä on myös frisbeegolf-väylästöt, joten frisbeegolfia voi pelata kesäisin.

Talvisin Toholammilla on tarjolla hiihtomahdollisuuksia Lampin erämaaladuilla. Lisäksi kauniit maisemat ja rauhalliset tiet tekevät alueesta houkuttelevan pyöräilijöille. Lestijokilaakso tarjoaa upeita maisemia pyöräilyretkille.

kunnantalo toholampi
By MaSii - Oma teos, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=2495489
Toholammin historiaa

Toholammin alueelle saapui ihmisiä kampakeraamisen kulttuurin aikana, ja siellä on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja, kuten Lahnalammilta ja Sykäräisistä. Alueelta on myös tehty runsaasti esinelöytöjä. Kampakeraamisen kulttuurin loppupuolella Lestijoen laakso näyttää kuitenkin menettäneen asutuksen, ja arkeologiset löydöt ovat olleet vähäisiä. Pronssi- ja rautakautisia löytöjä on tehty alueelta hyvin niukasti.

Suomalaiset saapuivat Toholammin seudulle noin vuonna 1100 jaa., ja heidän saapumisensa vaikutti saamelaisten elämään, jotka asuivat alueella aiemmin. Saamelaiset joko väistyivät suomalaisten tieltä tai sulautuivat uusiin tulokkaisiin. Suurin osa näistä uusista tulokkaista, jotka tunnettiin nimillä kainulaiset ja myöhemmin pirkkalaiset, oli kotoisin Satakunnasta ja Suur-Pirkkalan pitäjistä. Heidän eränkäyntinsä toi heidät Keski-Pohjanmaan jokien suihin, mukaan lukien Toholammi. Nimistötutkimus tukee myös satakuntalaisten eränkäyntiä, ja esimerkiksi Toholammin Oravalla on samankaltainen nimi kuin Karkun pitäjän Oravalassa, mikä viittaa yhteyksiin näiden alueiden välillä. Myös hämäläiset suuntasivat eräretkensä Pohjanmaalle, ja Toholammin paikannimet, kuten Jämsä, viittaavat Päijänteen rannoille. Lisäksi Tohloppi-järven ja Tohloppilan kylän nimet nykyisellä Tampereen alueella liittyvät Toholammin nimeen, mikä tukee näiden paikkojen yhteyksiä.

Toholammin varhaisin tunnettu asukas, joka on mainittu vuoden 1551 nokkaveroluettelossa, oli Matti Oravainen. Toholammin asutus erotettiin ensimmäisen kerran verokirjassa Ylikannuksesta vuonna 1568 Kalliokosken kyläksi, ja siellä asunut Antti Antinpoika oli ensimmäinen verokirjaan merkitty henkilö. Alussa Toholammin verokirjoihin merkittiin yhteensä yhdeksän asukasta. Vaikka asukasmäärä kasvoi hieman 1500-luvulta 1600-luvulle siirtolaisten saapuessa, se ei kasvanut merkittävästi. Vuonna 1775 Toholampi erotettiin omaksi kappeliseurakunnaksi Lohtajan seurakunnasta.

Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino alueella, ja se auttoi talonpoikia siirtymään luottotalouteen. Myös raudanvalmistusta harjoitettiin alueella, ja talonpojat valmistivat erilaisia metallituotteita vesivoimalla käyvien väkivasaroiden avulla. Vaikka raudanvalmistus oli aluksi pienimuotoista, se oli osa alueen elinkeinoelämää.

Toholammi sai ensimmäisen kirkkonsa vuonna 1665, ja uusi kirkko rakennettiin samalle paikalle vuonna 1765. Alueen asukasluku kasvoi savolaisten muuttaessa sinne 1600-luvun lopulla. Toholammi itsenäistyi omana kirkkoherraseurakuntanaan vuonna 1859, ja uusi kirkko rakennettiin Kettukankaalle vuonna 1861.

Siirtolaisuus vaikutti myös Toholammin väestömäärään, ja suuri osa asukkaista muutti Amerikkaan hakemaan parempaa elämää erityisesti 1800- ja 1900-luvuilla. Toholampi oli yksi johtavista siirtolaispitäjistä Suomessa, ja siirtolaisia lähti erityisesti vuosina 1893–1902. Siirtolaisuuden väheneminen ja elintason paraneminen Suomessa vaikuttivat väestömäärään.

Toholammin asukasluku on vaihdellut historian aikana, saavuttaen huippunsa vuonna 1950 lähes 5 000 asukkaalla. Väestömäärä on kuitenkin vaihdellut, ja erilaiset tekijät, kuten siirtolaisuus ja taloudelliset muutokset, ovat vaikuttaneet siihen.

Katso myös nämä: 

Toholammin kotisivut

Hotellit Toholampi – Vertaa hotellit sivustomme kautta

toholampi vaakuna
By User:Care; Original design by Gustaf von Numers. - Oma teos, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=3486004