Matkailu Pohjois-Karjala

Matkailu Pohjois-Karjala Tutustu upeisiin matkakohteisiin Lomakulma.fi

Pohjois-Karjala hurmaa monipuolisella luonnolla, järviylängöillä ja kukoistavalla kulttuurillaan. Koli ja historialliset kylät tarjoavat matkailijoille unohtumattomia kokemuksia ja upeita nähtävyyksiä.

matkailu pohjois-karjala
By Strokin.Ru - Oma teos, CC BY 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=9086046

Matkailu Pohjois-Karjala – Lue lisätietoa alueen upeista matkakohteista

Pohjois-Karjala, Suomen itäisin maakunta kutsuu matkailijoita tutustumaan upeaan luontoonsa ja kulttuuriperinteisiinsä. Kainuun kansallispuisto tarjoaa mahdollisuuden tutkia vehreitä metsiä, kimaltelevia järviä ja ainutlaatuista suomaastoa. Koli, maakunnan ikoninen vaaramaisema, tarjoaa henkeäsalpaavia näkymiä Pieliselle ja ympäröiville maisemille. Kolin maisemat ovat kuin taiteilijan luoma taulu, ja se onkin inspiroinut monia suomalaisia taiteilijoita.

Pohjois-Karjala yllättää myös historiallisilla kyliään, kuten Joensuun Vanha Pappila ja Kolin kylät, jotka tarjoavat ikkunan menneeseen aikaan. Alueen kulttuuriperintö on vahva, ja matkailijat voivat tutustua perinteiseen karjalaiseen musiikkiin, tanssiin ja paikalliseen käsityöperinteeseen.

Matkailijat voivat nauttia paikallisista herkuista, kuten kalasta, marjoista ja metsän antimista. Pohjois-Karjala onkin paikka, jossa luonto ja kulttuuri sulautuvat yhteen tarjoten vierailleen monipuolisen ja ikimuistoisen elämyksen.

Nähtävyydet Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjala on täynnä mielenkiintoisia nähtävyyksiä, jotka tarjoavat matkailijoille mahdollisuuden kokea alueen rikasta historiaa, upeaa luontoa ja kiehtovaa kulttuuria. Tässä on joitakin merkittäviä nähtävyyksiä Pohjois-Karjalassa:

Kolin kansallispuisto: Kolin kansallispuisto on Suomen tunnetuin kansallismaisema, joka hurmaa kävijät upeilla ja avaramaisemillaan. Kansallispuiston piirretyn tunnuksen keskiössä ovat kolme koivua ja vaaran taakse piirtyvä maisema, jossa näkyy palava kaski. Tunnus symboloi Kolin kauneutta ja sen yhteyttä perinteiseen suomalaiseen maisemaan. Alue tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea ikiaikaiset metsät ja henkeäsalpaavat näkymät yli Pielisen.

Bomban taloBomban talo ja siihen liittyvä karjalaiskylä ovat ainutlaatuinen matkailukohde, joka huokuu karjalaista rakennusarkkitehtuuria ja kulttuuria jokaisessa yksityiskohdassaan. Talo ja alue tarjoavat monipuolisia palveluita, kuten hotelli- ja ravintolapalveluita, rentouttavan kylpylän, elämyksellisiä ohjelmapalveluita, kesätorin, kesäteatterin ja tsasounan. Esteetön kylpylä luo mahdollisuuden kaikille nauttia rentoutumisesta. Bomban talon puodeista voi hankkia käsitöitä, matkamuistoja ja paikallisia tuotteita, mikä tekee vierailusta entistäkin mieleenpainuvamman. Alue tarjoaa myös ainutlaatuisia näyttelyitä ja teemapäiviä, jotka tuovat esille paikallisen kulttuurin rikkautta.

Heinäveden luontokohteet: Heinävedellä tarjoaa luonnossa liikkujalle monipuolisia mahdollisuuksia, sillä alueella on merkittyjä luontopolkuja ja reittejä kaikenkuntoisille seikkailijoille. Voit valita patikoinnin, pyöräilyn, hiihdon tai moottorikelkkailun välillä, sillä alueella on vaihtelevia maastoja, jotka sopivat erilaisille liikuntamuodoille. Omatoimiliikkujille on tarjolla helppokulkuisia sorapintaisia metsäteitä ja merkittyjä reittejä, kun taas haasteita kaipaaville löytyy mäkisiä polkuja ja pyöräreittejä vaativampaan makuun.

Joensuun taidemuseoTaidemuseo Onni on Joensuun kaupungin ylläpitämä museo, joka avasi ovensa vuonna 1962 entisessä lyseon rakennuksessa Joensuun keskustassa. Tämä uusrenessanssityylinen rakennus tarjoaa arvokkaan ympäristön monipuoliselle taiteelle. Museossa järjestetään vuosittain useita vaihtuvia näyttelyitä, jotka käsittelevät suomalaisen ja kansainvälisen kuvataiteen ajankohtaisia teemoja. Taidemuseossa on ympäri vuoden esillä oma monipuolinen taidekokoelma, johon kuuluu esimerkiksi Kiinan taidetta, ikonikokoelma, eurooppalaista kirkkotaidetta sekä suomalaista taidetta 1850-luvulta nykytaiteeseen.

Kiteen luontopolut: Kiteen luontopolut tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen ja maisemista nauttimiseen. Kesälahden Sortolammen polut lähtevät urheilukentältä, tarjoten eri pituisia rengasreittejä vaihtelevissa maastoissa. Matin polku kiertelee Hutsin urheilukeskuksen läheisessä harjumaastossa, tarjoten kahden kilometrin mittaisen reitin, joka tutustuttaa kävelijän metsäluontoon ja jääkauden jälkiin. Pajarin polku vie noin kilometrin mittaiselle kierrokselle Pajarinmäelle, tarjoten mahdollisuuden tutustua alueen rehevään kasvillisuuteen ja samalla Pajarin tarinaan, joka on osa kiteeläistä kertomusperinnettä.

Kivikylä: Kivikylä tarjoaa viihtyisän yritys- ja elämyskeskuksen noin 15 minuutin ajomatkan päässä Kolilta. Kivikylässä voi tutustua Kolin Panimon myymälään, nauttia kahvila-ravintola Kivikylän Kanttiinin antimista, kokea pakohuoneen haasteen, tutustua Tulikiven myyntinäyttelyyn ja vuolukivimuseoon sekä vierailla louhoksilla. Kesäisin Kivikylä elävöittyy erilaisten näyttelyiden ja tapahtumien myötä.

Lieksan luontokohteet: Lieksa tarjoaa monipuolisen luontokattauksen jokaiselle. Tutustu erämaisiin kohteisiin rauhoittumiseen, lähireitistöihin päiväretkiä varten ja esteettömiin polkuihin lapsiperheille sekä liikuntaesteisille. Nauti maisemista kalastaen, maastopyöräillen, vaeltamalla, meloen ja löydä mielenkiintoisia historiakohteita luonnosta! Retkesi kruunaa hyvinhoidetut taukopaikat. Syvennä kokemustasi Suomen kauniissa kansallismaisemissa Lieksa-Kolin alueella.

Matkailu Pohjois-Karjala- Löydä upeat matkakohteet Lomakulma.fi

By J. MäkinenOriginal uploader was Juhis.m at fi.wikipedia - Transferred from fi.wikipediaOriginal text: Oma kuva, CC BY-SA 2.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=3795865

Pohjois-Karjalan luonto ja ilmasto

Pohjois-Karjalan luonnon monimuotoisuus muodostaa perustan alueen elinvoimalle ja rikkaudelle. Maakunnan luonto vaihtelee monipuolisesti, kattaen harjumetsät, aapasuot, purot ja monet muut ekosysteemit. Jokaisella neliömetrillä on elämää, ja erilaiset luontoalueet voivat olla hyvinkin erilaisia jopa lyhyen etäisyyden päässä toisistaan. Luonnon monimuotoisuus saa alkunsa maasta ja kallioperästä, jotka yhdessä ilmaston kanssa asettavat elämälle reunaehtoja. Näiden tekijöiden määrittämät fyysiset ominaisuudet, kuten maaperän laatu ja paksuus tai järvien syvyys, vaikuttavat eliöiden elinoloihin. Kasvit, eläimet, sienet ja pieneliöt täydentävät näitä fyysisiä piirteitä ja luovat monimutkaisia ekosysteemejä.

Luonnon monimuotoisuus ilmenee eri luontotyypeissä, joita Pohjois-Karjalasta löytyy runsaasti. Näitä luontotyyppejä ovat esimerkiksi kuivat kangasmetsät, joita on alueella yleisesti, sekä harvinaisemmat ja uhanalaisiksi luokitellut ekosysteemit. Suomessa on tunnistettu noin 400 luontotyyppiä, joista lähes puolet on luokiteltu uhanalaisiksi.

Pohjois-Karjala on ilmastollisesti monimuotoinen maakunta, joka jakautuu lämpöoloiltaan edulliseen vesistöseutuun ja laajoihin, karuihin vedenjakaja-alueisiin. Maakunnan vuoden keskilämpötila on yleisesti +2 ja +4 asteen välillä, kylmintä koillisessa. Ilmasto vaihtelee selvästi maakunnan itä- ja länsiosien välillä, missä itäosassa ilmasto on mantereisempi suurine lämpötilan vaihteluineen. Pohjois-Karjalassa esiintyy helle- ja pakkasjaksoja, erityisesti maakunnan itäosassa, missä Venäjän korkeapaine voi tuoda kesäisin helteitä ja talvisin kireitä pakkasia. Keskimäärin maakunnassa on 12-13 hellepäivää kesässä vesistöjen läheisyydessä ja 9-11 muualla. Talvisin lännestä tulevat lauhat föhn-tuulet voivat ulottua maakuntaan asti.

Sademaara vaihtelee suuresti Pielisen laakson ja sen ympäröivien vaara-alueiden välillä, laajalti ollen 550–650 millimetriä, mutta yltäen vedenjakajaseuduilla paikoin jopa 700 millimetriin. Sadeolot vaihtelevat myös korkeussuhteiden vuoksi, erityisesti Karjalanselällä ja pohjoisreunalla. Heinä- ja elokuu ovat yleensä sateisimmat kuukaudet, kun taas huhtikuu on vähäsateisin.

Pohjois-Karjalan ruokakulttuuri

Pohjois-Karjala on rikas perinneruokien suhteen, ja alueen tunnetuimpia herkkuja ovat karjalanpiirakka, karjalanpaisti ja vatruskat.

1. Karjalanpiirakka: Karjalanpiirakka on perinteinen leivonnainen, joka sai alkunsa Pohjois-Karjalasta. Se on ohut ruiskuori, jonka sisällä on erilaisia täytteitä, kuten riisipuurosta, ohraryynipuurosta tai perunasoseesta valmistettu täyte. Karjalanpiirakka on tullut tunnetuksi ympäri Suomen ja se on osa Suomen 100-vuotisjuhlavuoden perinneruokakattauksia.

2. Karjalanpaisti: Karjalanpaisti on liharuokien klassikko, joka sai alkunsa Karjalasta. Se koostuu useista lihalajeista, kuten naudasta ja lampaasta, ja joskus myös sisäelimistä. Alueella kutsuttiin ruokaa muun muassa nimillä ”uunipaisti” ja ”lihapotti”. Karjalanpaisti on perinteinen juhlaruoka, joka tarjoillaan usein perunamuusin kera.

3. Vatruska: Vatruska on leivonnainen, joka vaihtelee eri puolilla Karjalaa. Pohjoisessa vatruskat ovat usein makeita, kun taas etelässä ne voivat olla suolaisia. Vatruskat tarjoillaan ruokien lisukkeena tai kahvileipänä ja valmistetaan samasta taikinasta kuin karjalanpiirakat.

Nämä herkut heijastavat vahvasti alueen ruokaperinnettä ja ovat osa paikallisten ylpeyttä ja kulttuuria. Karjalanpiirakka on erityisen merkittävä, sillä se on rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi.

Matkailu Pohjois-Karjala – Löydä upeat matkakohteet Lomakulma.fi

Aktiviteetteja Pohjois-Karjalassa

Upeiden maisemien ja luontokohtien lisäksi Pohjois-Karjala tarjoaa valtavasti aktiviteetteja koko perheelle. Alhaalla olemme listanneet muutamia aktiviteetteja, joita voit kokeilla matkustaessasi Pohjois-Karjalaan,

Arctic Trainers tarjoaa monipuolisia aktiviteetteja Joensuussa, erityisesti keskittyen SUP-lautailuun. He tarjoavat SUP-varusteiden vuokrausta eri aikajaksoille, kuten tunniksi, kahdeksi tunniksi tai koko viikonlopuksi. Lisäksi he järjestävät tilauksesta ohjattuja peruskursseja, retkiä ja SUP-joogaa. Ammattitaitoiset ohjaajat ovat valmiina opastamaan niin varusteiden vuokrauksessa kuin ohjatuilla retkilläkin.

Bomba Actionissa Nurmesissa on tarjolla laaja valikoima aktiviteetteja ympäri vuoden. Moottorikelkkailun, mönkijäsafareiden ja vesijettiretkien lisäksi he järjestävät flyboard-lennätyksiä. Veden ystäville on tarjolla myös SUP-lautailua, melontaa ja kalastusretkiä. Bomba Action vuokraa myös välineitä omatoimiseen retkeilyyn.

Bomba Span kylpylä Nurmeksessa tarjoaa nykykarjalaista luksusta ja hemmottelua Pielisen rannalla. Kylpylän monipuolisissa altaissa, elämyssuihkuissa ja saunoissa voit rentoutua, ja ulkona voit ihailla tähtitaivasta lämpimistä porealtaista käsin.

Dagur tarjoaa vaellusratsastusta islanninhevosilla Heinävedellä. Maastoretket vaihtelevassa ja elämyksellisessä maastossa ovat tarjolla kaikkina vuodenaikoina.

Ilomantsissa toimiva ElämysMantsi keskittyy islanninhevosilla järjestettäviin ratsastustunteihin, maastoretkiin ja kokopäivävaelluksiin. Tallilla on hevosia niin aloittelijoille kuin kokeneille ratsastajille, ja perheen pienimmille löytyy kaksi shetlanninponia.

Enjoy Life tarjoaa välinevuokrausta Joensuun Pielisjoen rannalla. Kesäkahvila Rento, joka sijaitsee Pielisjoen rannalla, tarjoaa vuokrattavia kajakkeja, kanootteja ja SUP-lautoja asiakkailleen. Lisäksi Rento toimii tapahtumakahvilana kesäisin.

EräEero järjestää Lieksassa villieläinten katselu- ja valokuvausretkiä ympäri vuoden. Alueella liikkuu monia eri lajeja, kuten ahmoja, karhuja ja ilveksiä. Katselu tai valokuvaaminen tapahtuu turvallisesta kelohirsisestä mökistä.

Eräkeskus Lieksan Jongunjoella tarjoaa monipuolisia opastettuja retkiä luonnossa ympäri vuoden. Talviaikaan he toteuttavat huskyretkiä, ja tilalla asuu yli 100 rekikoiraa. Palveluihin kuuluu myös patikointi- ja melontaretkiä sekä välinevuokrausta.

Erästely Canoe & Outdoors Jongunjoella, Pielisen ja Ruunaan alueella, erikoistuu erä-, luonto- ja elämysmatkailuun. He tarjoavat retkiä, joilla opitaan erilaisilla vieheillä pilkkimisen ja talviverkkojen kokemisen salat. Kesällä vaihtoehtona on myös melontaretki Lieksan jokimaisemissa.

Feel Koli tarjoaa opastettuja luontoretkiä Kolin kansallispuistossa. Retket vievät korkeuksiin kohoaville kallioille ja tunnelmallisiin metsiin. Kesällä retkiä tehdään jalkaisin ja talvella lumikenkäillen, sopien sekä pienille että suurille ryhmille.

FoResting keskittyy hyvinvointiin luonnossa, erityisesti Kolin ja Joensuun alueella. He tarjoavat opastettuja luontoelämyksiä, jotka keskittyvät stressitekijöiden tunnistamiseen, omien voimavarojen vahvistamiseen sekä läsnäolon ja kiitollisuuden lisäämiseen.

Heiskalan Hoppala tarjoaa ratsastusretkiä tasoryhmiin ja järjestää myös pidempiä ratsastusvaelluksia jopa yön yli. Pidemmillä retkillä tarjotaan eräkokin loihtimaa retkiruokailua, ja lyhyempiin retkiin voi sisällyttää ruokailun pyydettäessä.

Pohjois-Karjalan historiaa

Pohjois-Karjala kätkee sisäänsä mielenkiintoisen esihistorian, joka ulottuu vuosituhansien taakse. Alueen esihistoria voidaan jakaa seuraavasti:

Jääkauden loppu (10 000 – 9000 eKr): Viimeisen satatuhannen vuoden aikana jääkausi alkoi väistyä Pohjois-Karjalasta. Jää suli, paljastaen maan pinnan, mutta Yoldia-meri peitti vielä suuria alueita. Ensimmäiset kasvit, kuten jäkälät, sammalet ja varvut, alkoivat valloittaa alueen, ja ilmaston lämmetessä saapuivat myös pajut ja vaivaiskoivut. Eläinkunta seurasi pian perässä.

Ensimmäiset asukkaat (9000 – 8000 eKr): Kun elinolosuhteet paranivat, ensimmäiset ihmiset saapuivat Pohjois-Karjalaan. Varhaisimmat ihmisen jäljet ajoittuvat noin vuoteen 8700 eKr. Alueelle saapuneet asukkaat tulivat Laatokan suunnalta, ja jo vuonna 8400 eKr. sattui merkittävä kalastajaveneen kaatuminen Karjalan kannaksella Antreassa.

Pielisjoki syntyy (8000 – 7000 eKr): Jään väistyessä Pielisen vedet etsivät uusia reittejä, ja uusi lasku-uoma syntyi Uimaharjussa noin vuonna 7700 eKr. Pielisjoen rannat tulvivat, peittäen asuinpaikkoja tulvahiekkakerrosten alle. Asukkaita oli alueella korkeintaan muutamia satoja, ja he elivät metsästäen, kalastaen ja keräillen kasviravintoa.

Kirveskansaa (7000 – 6000 eKr): Ilmaston lämmetessä kasvillisuus monipuolistui, ja mänty, koivu ja leppä yleistyivät. Puuta käytettiin monipuolisesti rakentamiseen, työkaluihin ja polttopuuna. Kivikaudella käytettiin kivestä valmistettuja kirveitä puunkaatoon.

Saimaa tulvii (6000 – 5000 eKr): Pohjois-Karjalan länsi- ja eteläosissa maankohoaminen ja kallistuminen johtivat vanhojen rantojen jäämiseen veden peittoon. Suur-Saimaan allas haki uusia lasku-uomia, ja Joensuussa vedenpinta oli korkeimmillaan kymmenkunta metriä nykyistä ylempänä.

Ensimmäiset saviruukut (5000 – 4000 eKr): Asukasluku kasvoi alueella joitakin tuhansia ihmisiä käsittäväksi. Useimmat asuinpaikat sijaitsivat etelänpuoleisilla hiekkarannoilla, ja saviastioihin alettiin käyttää asbestia sidosaineena. Tämä itäsuomalainen innovaatio levisi laajalle alueelle Mustaltamereltä Vienanmerelle 5000 eKr. jälkeen.

Kyläasutusta (4000 – 3000 eKr): Ilmaston lämpenemisen myötä asutus tiivistyi, ja kiinteisiin taloihin siirryttiin. Kylät saattoivat koostua useista taloista, ja asukasmäärä saattoi nousta useisiin kymmeniin. Kylissä pyydettiin kalaa, metsästettiin ja valmistettiin ruokaa, työkaluja ja astioita.

Asbestista keramiikkaan (3000 – 2000 eKr): Saviastioissa käytetty asbesti sai uusia muotoja, ja samalla alettiin valmistaa pitkiä ja kapeita nuolenkärkiä. Ajan tyypillinen piirre oli myös tekstiilipainanteen käyttö saviastioiden pinnalla.

Varhainen metalli (2000 – 1000 eKr): Varhaisen metallikauden aikana asutus muuttui liikkuvammaksi, ja metsästyksen merkitys kasvoi. Metallikaupan ja metallien käsittelyn myötä syntyi erikoistuneita ammattikuntia, ja yhteiskunnallinen kerrostuneisuus alkoi hahmottua.

Rautakautta (1000 – 0 eKr): Raudan käsittelyn taito saapui Pohjois-Karjalaan viimeisellä vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua. Raaka-ainetta oli saatavilla omasta takaa, ja yksinkertaisia sulatusuuneja käytettiin raudan tuottamiseen. Metallienkäsittely oli erityisesti asiantuntijoiden työtä, ja metallikauppa sai alueella jalansijaa.

Maanviljelyn varhaisvaiheita (0 – 1000 jKr): Ajanlaskun taitteessa havaittiin merkkejä maanviljelyn aloittamisesta, ja viljely yleistyi useamman aallon myötä. Keskiajalla, 1200-luvulta lähtien, maanviljely vakiintui alueella, mutta koko rautakauden ajan pyynti oli edelleen vallitseva elinkeino.

Kohti historiaa (0 – 1000 jKr): Rautakauden loppupuolella viikinkien idäntie kulki Laatokan tuntumasta Mustalle merelle, ja kaupankäynti toi alueelle vaurautta. Pohjois-Karjala siirtyi hiljalleen historialliseen aikaan, kun Ruotsi ja Novgorod solmivat Pähkinäsaaren rauhan 1300-luvun alussa. Alue jäi Novgorodille, ja esihistoria vaihtui hitaasti historialliseksi ajaksi.

Matkailu Pohjois-Karjala – Sivustoltamme löydät parhaat lomakohteet 

Löydä hotellit ja lennot Pohjois-Karjalassa