Etelä-Karjala matkailu – Etelä-Karjala matkakohteena
EEtelä-Karjala on tunnettu upeista vesistöistään, sillä noin viidesosa maakunnan pinta-alasta on vettä. Tämä monimuotoinen vesistöalue tarjoaa jotain jokaiselle luonnonystävälle: suuret reittivedet, pikkujärvet ja jokivesistöt kutsuvat sinut tutustumaan kauniisiin maisemiin ja nauttimaan veden äärellä olosta
Etelä-Karjala matkailu – Tutustu Etelä-Karjalan nähtävyyksiin ja matkailukohteisiin
Etelä-Karjala, joka sijaitsee Suomen kaakkoisosassa, on monipuolinen matkakohde luonnon, kulttuurin ja ruoan ystäville. Alue on erityisen tunnettu järvistään, ja Saimaan rannat tarjoavat loistavat puitteet vesiliikunnalle, kalastukselle ja luonnosta nauttimiselle. Veneily ja saaristoretket ovat suosittuja, ja alueella on runsaasti vuokrausmahdollisuuksia veneille ja kajakeille, joilla pääsee tutkimaan kauniita järvimaisemia.
Alueen rikas kulttuuriperintö tulee hyvin esille Lappeenrannassa, joka on alueen suurin kaupunki. Lappeenrannan ”Linnoitus” on yksi Suomen suurimmista linnoituksista ja tarjoaa upeat näkymät Saimaalle. Satamasta voi myös lähteä risteilylle, joka on mainio tapa nauttia järvimaisemista. Etelä-Karjalassa järjestetään paljon kulttuuritapahtumia ja festivaaleja, joissa voi kokea perinteistä karjalaista musiikkia ja tanssia.
Etelä-Karjalan ruokakulttuuri yhdistää perinteisiä karjalaisia makuja ja moderneja ruokia. Paikalliset herkut, kuten kalakukko ja riistaruoka, ovat suosittuja makuelämyksiä. Alueen ravintolat tarjoavat herkullisia ruokia, joissa hyödynnetään paikallisia raaka-aineita, ja ruokailu kauniissa järvimaisemissa kruunaa elämyksen. Etelä-Karjala houkuttelee matkailijoita ainutlaatuisella luonnollaan, kulttuurillaan ja maukkaalla ruoallaan, tehden siitä unohtumattoman matkakohteen kaikenlaisille matkailijoille.
Vertaa Etelä-Karjalan hotellit
Nähtävyydet Etelä-Karjala
1. Imatran koski
Imatrankoski on upea kansallismaisema ja Suomen vanhin matkailunähtävyys, jota ulkomaalaiset ovat ihailleet jo 1700-luvulta lähtien. Imatran keskustan halkova kosken uoma on vaikuttava näky, vaikka se olisi kuivakin. Kosken vapaa virtaus päättyi vuonna 1929, kun se valjastettiin vesivoiman tuottamiseen. Venäjän keisari Nikolai I perusti Suomen vanhimman luonnonpuiston, Kruununpuiston, Imatrankosken ympärille 1800-luvun puolivälissä
2. Imatran kruunupuisto
Imatran Kruununpuisto, joka sijaitsee kaupungin sydämessä, on erinomainen matkakohde, jossa historia ja luonto kohtaavat. Vuonna 1842 perustettu koskimiljöö sai kunnian olla Suomen ensimmäinen luonnonpuisto. Nykyään Kruununpuisto koostuu neljästä eri osasta ja tarjoaa monia kiinnostavia nähtävyyksiä. Puistosta löytyy muinaisuoman alue, jossa voi ihailla hiidenkirnuja, ja näköalapaviljonkeja, jotka tarjoavat upeat näkymät kosken partaalle. Lisäksi alueella sijaitsee Suomen suurin vesivoimalaitos, kaunis jugendlinna ja tunnelmallinen kesäteatteri. Kruununpuisto on täydellinen paikka viettää aikaa ja nauttia Imatran luonnonkauniista maisemista.
3. Lappeenrannan linnoitus
Lappeenrannan linnoitus on merkittävä kulttuuriperinnön säilyttäjä, joka yhdistää suomalaisten, venäläisten ja ruotsalaisten historian. Linnoituksen vanhimmat rakennukset, kuten pääportin vartiorakennus (nykyinen Ratsuväkimuseo), Lappeenrannan taidemuseon rakennukset, ortodoksinen kirkko ja Komendantin talo, ovat peräisin 1700-luvun loppupuolelta. Suurin osa linnoituksen puurakennuksista on rakennettu 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla, ja tiiliset sotilaskasarmit ovat 1900-luvun alkupuolelta. Linnoitus on historiallinen aarre, joka yhdistää eri aikakausien arkkitehtuurin ja tarjoaa ainutlaatuisen näkymän Lappeenrannan menneisyyteen.
4. Kulttuuritila Nuijamies
Nuijamies on keskeisellä paikalla Lappeenrannan keskustassa sijaitseva monitoimitila ja tapahtumakeskus. Tämä kulttuurihistoriallisesti arvokas tila, entinen elokuvateatteri, pelastettiin purku-uhalta ja muutettiin monipuoliseksi kulttuurikeskukseksi vuonna 2017. Kulttuuritila Nuijamies ry ylläpitää tätä nostalgista tilaa, jossa järjestetään laaja valikoima tapahtumia vapaaehtoisten voimin.
Nuijamiehen ohjelmistossa on uutuuselokuvia, elokuvatapahtumia ja -festivaaleja, konsertteja rockista jazziin, teatteriesityksiä, tanssia, stand-upia ja klubeja. Lisäksi tila tarjoaa puitteet vuokratapahtumille, ja siellä voi järjestää yksityisiä elokuvanäytöksiä, juhlia, kokouksia, keikkoja, esityksiä, seminaareja, webinaareja ja striimaustapahtumia. Tilan yhteydessä toimii myös kodikas kahvilabaari ravintola Nuija oy, joka perustettiin alkuvuodesta 2020 tarjoamaan viihtyisän paikan kävijöille.
5. Parikkalan patsaspuisto
Suomen tunnetuin ITE-taiteilijan luomus sijaitsee Parikkalassa, aivan 6-tien varrella. Parikkalan Patsaspuisto, joka on kansainvälisestikin huomioitu yhtenä maailman pelottavimmista kohteista, on Veijo Rönkkösen (1944–2010) yli 50 vuoden taiteellisen työn tulos. Tämä uskomaton teoskokonaisuus koostuu 560 ilmeikkäästä patsaasta, joista 255 on sijoitettu jooga-asentoihin. Puiston patsaat tarjoavat ainutlaatuisen ja sävähdyttävän kokemuksen vierailijoille. Veijo Rönkkösen elämäntyö ja luovuus ovat tehneet tästä puistosta merkittävän nähtävyyden, joka houkuttelee taiteen ystäviä ja uteliaita matkailijoita eri puolilta maailmaa.
7. Rahikkalan tuulimylly
Kuivasensaaressa, Rahikkalan kylässä, sijaitsee toimintakuntoinen tuulimylly, joka on rakennettu vuonna 1804. Kyläläiset korjasivat ja entisöivät sen alkuperäiseen kuntoonsa vuonna 2002. Tämä tuulimylly on varvas- eli jalkamylly, jota voidaan kääntää napatukin varassa tuulen suunnan mukaan. Tuulimyllyn ympärillä olevat kiviaidat, jotka on rakennettu 1900-luvun vaihteessa, on myös kunnostettu.
8. Salpa-asema
Salpa-asema on merkittävä puolustusrakennelma toisen maailmansodan ajalta. Se on osa laajaa Salpalinjaa, joka kulkee Suomen itärajaa myötäillen. Salpalinja rakennettiin vuosina 1940–41 ja 1944 suojatakseen Suomea silloisen Neuvostoliiton hyökkäyksiltä. Tämä linnoiteketju ulottuu Suomenlahdelta aina Lappiin saakka. Salpalinjan vahvimmin linnoitettu osuus sijaitsee Suomenlahden ja Luumäen Kivijärven välillä, mutta linnoitteita on myös vesistöjen kannaksilla ja tärkeimpien tieyhteyksien varrella. Vaikka taistelut eivät koskaan ehtineet Salpalinjalle asti, nämä linnoitteet ovat säilyneet ja toimivat nykyisin muistomerkkinä viime sodista. Salpa-asema on verrattavissa muihin eurooppalaisiin toisen maailmansodan linnoitteisiin, ja Luumäki on yksi vahvimmin linnoitettuja paikkakuntia.
9. Taavetin linnoitus
Luumäellä sijaitseva Taavetin linnoitus on historiallinen bastionilinnoitus, joka edustaa Luumäen linnoittamisen varhaisinta vaihetta. Rakentaminen aloitettiin jo 1770-luvulla, ja linnoitus valmistui 1700-luvun loppupuolella. Strategisesti tärkeä Marttilan kylä, neljän tien risteyksessä, valittiin linnoituksen paikaksi, koska siellä kohtasivat Hämeenlinnasta Viipuriin johtava Ylinen Viipurintie ja Haminasta sisämaahan johtava tie. Linnoituksen rakentaminen päätettiin aloittaa pyhimys David Tessalonikalaisen muistopäivänä, ja linnoitus nimettiin hänen mukaansa. Taavetin linnoitus on merkittävä osa Suomen sotahistoriaa ja tarjoaa kiehtovan vierailukohteen historian ystäville.
Etelä-Karjala on monipuolinen matkailukohde, joka tarjoaa runsaasti aktiviteetteja luonnossa liikkumisesta kulttuurikokemuksiin ja urheiluun.
Teatterit Etelä-Karjalassa on vahvat kulttuuriperinteet, ja Lappeenranta ja Imatra ovat tunnettuja musiikki- ja teatterikaupunkeja. Lappeenrannan kaupunginteatteri sijaitsee kauppakeskuksessa, jossa on myös monipuoliset palvelut, kuten ravintoloita ja elokuvateattereita. Suomalainen teatterihistoria on tiiviisti kytköksissä Etelä-Karjalaan, sillä ensimmäinen suomenkielinen näytelmä kirjoitettiin Ruokolahdella ja esitettiin Lappeenrannassa vuonna 1848. Maakunnan taidekoulut tarjoavat korkeatasoista teatteritaiteen opetusta sekä lapsille että aikuisille.
Urheilu Etelä-Karjala on urheilumaakunta, jossa on useita SM-sarjoissa pelaavia joukkueita eri lajeissa, kuten jääkiekko, salibandy, koripallo, pesäpallo ja jääpallo. Alueella on erinomaiset mahdollisuudet harrastaa sekä yksilö- että joukkuelajeja. Imatran ja Lappeenrannan rajalla sijaitsee liikuntakeskittymä, joka tarjoaa mahdollisuuksia kesä- ja talvilajien harrastamiseen ympäri vuoden. Lisäksi maakunnassa on urheilukenttiä, liikuntasaleja, kiipeilyseiniä, golfkenttiä, curlingratoja, harjoituslatuja, uimarantoja ja melontareittejä.
Retkeily Etelä-Karjala tarjoaa upeita retkeilymahdollisuuksia vehreän luonnon ja historiallisen ympäristön keskellä. Alueella on helposti saavutettavia lähiliikuntakohteita, saarikohteita ja pidempiä vaellusreittejä. Saimaan saaristoreitillä liikennöivä pyörälautta Rasti mahdollistaa vesille pääsyn pyörän kanssa tai ilman, ja kesäisin lautalla pääsee myös saariretkille Ilkonsaareen ja Ruuhonsaareen. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön reitti- ja retkihaku tarjoaa lisätietoa monipuolisista reiteistä ja retkikohteista.
Melonta Etelä-Karjalassa on lukemattomia järviä, jokia ja reittejä, joissa voit meloa. Esimerkiksi Ruokolahdella voit nauttia 110 kilometrin pituisesta melontareitistä kauniissa järvimaisemissa.
Lintubongaus Parikkala on yksi Sisä-Suomen lajirikkaimmista lintualueista ja oiva paikka lintubongailuun. Siikalahti on tunnetuin lintupaikka, jossa voit nähdä monenlaisia lintuja.
Pyöräily Pyöräily on suosittua kesätekemistä Etelä-Karjalassa. Rautaesirippureitti Parikkalasta Ruokolahdelle tarjoaa hienoja pyöräilymahdollisuuksia ja vie sinut useiden mielenkiintoisten paikkojen läpi.
Uimarannat Kesällä uiminen on yksi parhaista aktiviteeteista, ja Etelä-Karjalassa on runsaasti uimarantoja. Esimerkiksi Huuhanranta, jota kutsutaan myös ”Saimaan Rivieraksi”, on yksi pisimmistä avoimista hiekkarannoista Saimaalla.
Geokätköily Geokätköily on hauska tapa tutustua luontoon, ja se sopii koko perheelle. Aarrejahti luonnossa innostaa varmasti myös perheen pienimpiä.
Laavut Etelä-Karjalan luontoreittien varrella on useita kymmeniä laavuja, joissa voit levähtää ja nauttia luonnosta. Laavut ovat täydellisiä paikkoja makkaranpaistoon ja rentoutumiseen.
Frisbeegolf Frisbeegolfia voit pelata useilla eri paikkakunnilla, kuten Simpeleellä, Parikkalassa ja Ruokolahdella.
Etelä-Karjalan matkailu - Tutustu upeisiin nähtävyyksiin Etelä-Karjalassa
Etelä-Karjalan ruokakulttuuri
Itä-Suomi tunnetaan uuniruokien alueena, mikä näkyy vahvasti myös eteläkarjalaisessa ruokakulttuurissa. Perinteiset liharuoat, kuten kuuluisa karjalanpaisti, valmistetaan usein uunissa. Etelä-Karjalan ruokaperinteeseen ovat vaikuttaneet myös Venäjä ja ortodoksinen uskonto, mistä on omaksuttu sienten, hapatettujen ruokien, piirakoiden, kaaliruokien ja rahkan käyttö.
Eteläkarjalainen rieska on yksinkertaista ohraleipää, joka kohotetaan hiivalla. Joutsenon alueella leivotaan perinteisellä höpsötysmenetelmällä valmistettua rieskaa, joka paistetaan uunissa. Toinen alueen ylpeys on viipurinrinkeli, joka oli aikoinaan suosittu markkinatuliainen. Rinkeleitä paistetaan yhä monissa leipomoissa, ja niitä myydään erityisesti Lappeenrannan toreilla ja markkinoilla.
Lemin särä on Etelä-Karjalan ikivanha ylpeys, joka nimettiin vuonna 1972 yhdeksi Suomen seitsemästä matkailuihmeestä. Tämä leivinuunissa haudutettu ruoka valmistetaan koivusta tehdyssä särässä, kaukalossa, jossa lampaanliha paistetaan. Lihan kypsennyksen loppuvaiheessa kaukaloon lisätään kuorittuja, keitettyjä perunoita. Särän kanssa tarjoillaan ohrarieskaa, kotikaljaa ja vettä, ja jälkiruokana syödään sekahedelmäkeittoa. Etelä-Karjala tarjoaa matkailijoille monipuolisia kulinaristisia elämyksiä. Alueen rikkaat ruokaperinteet ja paikalliset erikoisuudet, kuten Lemin särä ja viipurinrinkeli, tekevät siitä ainutlaatuisen kohteen niin historian, kulttuurin kuin ruoan ystäville. Nämä perinteiset ruoat ja leivonnaiset kertovat alueen värikkäästä historiasta ja monikulttuurisista vaikutteista, tarjoten samalla aitoja makuelämyksiä.
Etelä-Karjala matkailu – Katso Etelä-Karjalan nähtävyydet sivustoltamme
Etelä-Karjalan historiaa
Etelä-Karjala on nykyisessä muodossaan selkeä aluekokonaisuus vasta toisen maailmansodan ja alueluovutusten jälkeen. Alueen nimi vakiintui nykyisessä merkityksessään 1950-luvulla, erityisesti vuonna 1954 perustetun Etelä-Karjalan maakuntaliiton myötä. Ennen tätä alue kuului osittain Savon ja Karjalan historiallisiin maakuntiin, ja käsitykset maakuntien välisistä rajoista vaihtelivat eri aikoina.
Historia ulottuu Pähkinäsaaren rauhaan vuonna 1323 ja Täyssinän rauhaan vuonna 1595, jolloin nykyistä Etelä-Karjalaa halkoivat rauhojen rajat luode-kaakko-suunnassa. Vuonna 1617 Stolbovan rauhassa alue siirtyi kokonaan Ruotsin hallintaan, mutta Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 se jaettiin jälleen Ruotsin ja Venäjän kesken. Turun rauhassa vuonna 1743 alue joutui kokonaisuudessaan Venäjälle osana Vanhaa-Suomea. Vuonna 1812, kun Vanha-Suomi yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan, alueesta muodostettiin Viipurin lääni, johon nykyinen Etelä-Karjala kuului toiseen maailmansotaan saakka.
Ennen toista maailmansotaa Etelä-Karjalan itäisimmät kunnat, kuten Simpele, Parikkala, Saari ja Uukuniemi, kuuluivat Laatokan Karjalaan. Viipurin länsipuolista aluetta kutsuttiin Lounais-Karjalaksi, mutta sodan jälkeen Suomelle jäi vain pieni osa tästä alueesta, mukaan lukien nykyään Lappeenrantaan liitetyt Ylämaa ja Nuijamaa. Virolahti ja Miehikkälä, jotka ennen kuuluivat Lounais-Karjalaan, luetaan nykyään Kymenlaaksoon.
Alueen historia on monimutkainen, ja esimerkiksi 1900-luvun alussa Lappeenrantaa ja Imatraa pidettiin usein osana Savoa. Tämä johtui pitkälti siitä, että Zacharias Topelius mainitsi Saimaan ja Imatran kosken kuuluvan Savoon Maamme-kirjassaan. Historioitsija Eino Jutikkala kuitenkin huomautti, että tämä käsitys perustui historialliselle väärinkäsitykselle, ja paikalliset asukkaat pitivät Imatran seutua aina Karjalaan kuuluvana.
Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueet muodostivat Kymen läänin vuosina 1945-1997. Nykyään näitä kahta maakuntaa kutsutaan joskus Kaakkois-Suomeksi, ja alueella on ollut oma vaalipiirinsä ennen kuin se yhdistettiin Etelä-Savon vaalipiiriin vuonna 2015 muodostaen Kaakkois-Suomen vaalipiirin. Tämä viitteellinen käsite on aiheuttanut sekaannusta, mutta Kaakkois-Suomella viitataan usein vanhan Kymen läänin alueeseen.